SPCTRM

20.11.2014 

Hän sanoi haluavansa minut, katoksen alla. Suutelin häntä hämmentyneenä suun viereen enkä vastannut mitään. Hän leikkasi paksut hiukseni humalassa, minä poltin viimeistä tupakkaani jonka olin saanut häneltä. Hän katsoi minua syvälle silmiin. Nauroin ja tuhahdin, esitimme onnellisia ja päihtyneempiä kuin koskaan. Minä inhosin häntä ja hänen tapaansa nauraa. Inhosin kaikkea hänessä. Kaaduin epähuomiossa tyhjään kylpyammeeseen, hän säikähti. "ootsä kunnossa?" vastasin tapani mukaan jotain tylyä ja juoksin nauraen keittiön ikkunalaudalle istumaan. avasin yhdeksännen oluen. 

    Sinä kävelit tavallisella, kepeällä tavallasi luokseni. hymyilit, ja kosketit kättäni. Tulit ihan lähelle, minun viereeni, laitoit jalkasi minun jalkojeni päälle. Minua kuvotti. Sinä, joka et ole minun, enkä minä sinun. Mene pois. Hymyilin nopeasti, otin niskastasi kiinni ja vedin sinua lähemmäs. "sori et mä haisen aina tupakalta" Suutelin sinua silmät tiukasti kiinni. minulla oli ikävä, mutta en tiennyt mitä. "ei mua haittaa, tykkään tupakan hajusta. oot ihana."

     Kuuntelimme lempibändiäni, söimme lempiherkkujani ja katsoimme lempiohjelmaani. Sinä et tiedä niistä mitään. Sinä tuijotit minua. Sinä kerroit minulle asioita, jotka eivät ole merkityksellisiä. Sanoit tulevasi mukaani, ja pahoittelit, kun et jaksanutkaan nousta sängystä ylös. En ole sinun, etkä sinä minun. Kuulun jonnekin toisaalle ja jollekin toiselle.